Kunnanjohtajan juhlapuhe

Tervehdyspuhe Sodankylän kirjasto 150 vuotta 

Kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen Kirjasto, Sodankylä 19.3.2023 

Arvoisat kutsuvieraat, kirjaston asiakkaat, henkilökunta, hyvä juhlayleisö täällä ja verkossa. 

Sodankylän kunta tervehtii ja onnittelee Sodankylän kirjastoa 150-vuotta kestäneestä työstä. Kunta arvostaa Kirjaston tekemää työtä, jolla se edistää kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. 

Kun miettii, millaiseen aikaan kirjastomme perustettiin, voi todeta, että vuonna 1873 Suomessa elettiin vahvan kansallisen heräämisen aikaa. Vapaamman poliittisen ilmapiirin ja kansallisen innostuksen vallassa ryhdyttiin perustamaan suomenkielisiä lehtiä ja julkaisemaan suomenkielistä kirjallisuutta. Samaan aikaan elettiin myös kansakoulujen perustamisen aikaa. Kirjastojen perustamisen taustalla vaikutti ajatus kansan sivistämisestä sekä aate kansanvalistuksesta. 

Mielenkiintoista kunnan historian kannalta tarkasteltuna on huomata, että Sodankylän kirjasto on perustettu 20 vuotta aiemmin kuin Sodankylän kunta. Ja aiemmin kuin jopa Oulun kunnallinen kirjasto. Täällä on eletty sivistyksen etulinjoilla, ehkä myös vapaan elämisen, kun on vastustettu kunnallishallinnon tuloa. No olipa niin tai näin, kunta ja kirjasto mukautuivat toisiinsa ja erityisesti 1960- luvulla Suomeen syntyi kirjastojen verkosto, jonka mukana kirjastoista tuli kunnissa peruspalvelu.

 En ajatellut tässä tämän enempää kertoa kirjastomme historiaa vaan pohtia mikä on kirjaston ja lukutaidon merkitys. 

Kirjaston merkitys: Tärkeä peruspalvelu 

Kirjastojen merkitys on Suomessa laajalti tunnustettu. Sodankylän kirjasto on kunnassa erittäin tärkeä peruspalvelu. 

Kirjaston tehtävänä on alusta saakka ollut sivistystehtävä. Uuden kirjastolain mukaan kirjaston tulee edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Tänään vietämme kirjastojen, Minna Canthin ja Tasa-arvon päivää. Hyvin valittu juhlapäivä. 

Kirjaston sivistystehtävä on otettu aikoinaan hyvinkin vakavasti. Nimittäin jos asiakas halusi lainata yhden romaanin, tuli hänen lainata yksi tietokirja. Erillisiä kauno- ja tietokirjallisuuskortteja oli käytössä pitkään. Jossain kirjastossa lapset saivat vielä 1960-luvulla lainata tietokirjoja mielin määrin, mutta romaaneja vain kaksi kerrallaan. 

Kirjasto on myös avoin kohtaamispaikka ja julkinen tila. Kirjastossa kohtaavat sen avoimuuden vuoksi hyvin erilaiset ihmiset. Ihmisten ikäjakauma, elämänkokemukset, koulutustausta, ammatit, maailmankatsomusten kirjo on hyvin laaja ja erilainen. Harvassa paikassa kohtaa yhtä kirjava joukko erilaisia ihmisiä. 

Kirjasto on siten myös moniääninen, sosiaalinen paikka – vaikka pääosin kirjastoissa onkin totuttu olemaan hiljaa. Kirjaston hiljaisuus on edelleen läsnä, mutta äänimaailma on tullut moninaisemmaksi monien uudenlaisten tilaisuuksien myötä, kuten tämä juhla tai esimerkiksi näyttelyt, kirjaillat, runonlausuntailta, musiikkihetket jne. Kirjastojen merkitys moniäänisenä paikkana on tärkeä osa kuntalaisten hyvinvointia ja demokratiaa. Kirjasto onkin paikka, josta kansalaiset saavat tietoa voidakseen keskustella vaikkapa kunnasta ja sen päätöksenteosta ja parantaa maailmaa. Kirjastoista on vertauskuvaannollisesti tullut kansalaisille yhteinen olohuone, jossa voi viettää aikaa. 

Kirjastolla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia ihmisten elämään, niin kuntalaisille ja kunnalle kuin koko yhteiskunnalle. Lukeminen lievittää stressiä, lisää empatiakykyä ja vetreyttää aivoja. Esimerkiksi kun koronarajoitukset vähensivät kirjastossa käymistä, koki puolet suomalaisista, että kirjastojen rajoituksilla oli kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään. Kirjasto antaa mahdollisuuden eriarvoisuuden vähentämiseen. Haluankin rohkaista kuntalaisia ehdottamaan ja määrittämään minkälaisen kohtaamispaikan ja olohuoneen haluamme kirjastostamme luoda. 

Kun miettii kirjaston roolia käytettyjen palveluiden kautta, niin kirjastopalvelut ovat erittäin suosittuja. Suomalainen lainaa tänä päivänä keskimäärin 12 lainaa vuodessa. Sodankylässä lainataan yksi enemmän. Palveluita on kehitetty yhdessä Lapin kuntien ja kirjastojen kesken, myös laajemminkin. Kirjasto tarjoaa e-aineistoja yhdessä Lapin kirjaston, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kanssa, mainittakoon Pohjoisen eKirjasto. Siellä on mm. kirjoja, äänikirjoja, lehtiä, elokuvia, musiikkia ja soittokursseja. Nyt on tekeillä koko maan kattava e-kirjasto, joka ehkä aloittaa ensi vuoden alussa. Tämä on hyvä, koska se takaa tasa-arvoiset palvelut koko maan laajuisesti. Yhteistyössä on voimaa. Tämäkin kirjastomme pitkäaikainen kehittäminen vastaa uusiin kirjaston lakisääteisiin tehtäviin, sillä kirjaston pitää edistää demokratiaa, tasa-arvoa ja sananvapautta. Minusta kirjastolaki ja juuri toteutunut sote-uudistus antavat Sodankylälle edelleen mahdollisuuksia innostua ja jatkaa kirjaston kehittämistä. 

Kirjastot haasteiden edessä 

Kirjastot ovat kuitenkin monen haasteen edessä. Osasta muutoksista olen innoissani kuten uudesta kunnasta soten jälkeen. Myös digitaalisen maailman muutos luo monia mahdollisuuksia. Toisaalta kunnassa on helppo kulkea samoja perinteisiä latuja ja toisaalta kaikella teknologialla on varjopuolensa. Yhteiskunnallinen muutos ja kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on haastanut myös kirjastot. Minusta Internet ja kirjasto eivät kilpaile keskenään vaan ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa.

Kirjastot ovat seuranneet sivistyssektorin yleistä kehitystä. Kirjaston käyttäjien määrä on laskenut 1990-luvun huippuvuosista. 2020-luvun alkuun mennessä lainaajien osuus väestöstä on laskenut puolesta noin kolmannekseen. Pää- ja sivukirjastojen määrä on tippunut ja keskittynyt. Myös kirjastojen kokoelmat ja lainausmäärät ovat olleet laskussa. Yhteiskunnassa on menossa ilmiö, jossa asiantuntijoiden faktat sekoittuvat nimettömiin some-mielipiteisiin. Samalla keskustelukulttuuri on suomalaisten kokemusten mukaan huonontunut, polarisoitunut, vihapuhe on yleistynyt. Monen mielestä tänä päivänä on tärkeintä taistella hölynpölyä vastaan. Olenkin huolestunut keskittymisen, lukemisen, kuuntelemisen ja keskustelukulttuurin heikentymisestä yhteiskunnassamme. Hyvän demokratian ja sivistyksen edistämiseksi on kunnalla ja kirjastolla, mikseipä erityisesti medialla entistä tärkeämpi tehtävä. Tähän toivon kuntamme ja kirjastomme löytävän vastavoimia ja uusia avauksia. 

Sodankylässä kehitetään kirjastoa 

Olen onnellinen siitä, että Sodankylässä on haluttu panostaa sivistykseen ja kirjastoon jo 150 vuoden ajan. Hyvä esimerkki tästä on myös kirjastoautomme (Hilla), joka oli ensimmäinen Lapissa lajiaan vuodesta 1967 alkaen. Viimeisenä esimerkkinä mainittakoon Tähtikunnan uusi koulu, joka avattiin viime vuonna. Kirjaston palveluita halutaan ulottaa sinnekin. Mainittakoon, että kunnan taloudellisista ja henkilöstöresursseista noin 60 % laitetaan sivistykseen. Kirjaston budjetti on kunnan budjetista noin 1/20 osa eli noin hieman yli puoli miljoonaa euroa. Olisi mielenkiintoista vertailla lappilaisia kuntia minkä verran ne satsaavat kirjastoihin, toivon, että siinä vertailussa olisimme kärkikolmanneksessa. Kirjastomme on kuitenkin enemmän kuin lainauspaikka. Tutkitusti kirjasto lisää kuntalaisten hyvinvointia. Kirjastomme on vetovoimatekijä. Siksi kirjastoa tulee jatkuvasti kehittää vastaamaan asiakkaiden tarpeita kuten kirjojen lukemista, esitelmiä, juhlia, näyttelyitä, pelejä ja vaikka mitä. Kirjastomme on kaikille avoin ja maksuton peruspalvelu ja lähellä. Mikä onkaan demokraattisempi tapa palvella kuntalaisia ja vieraita. Sodankylän kunta haluaa olla jatkossakin vahvasti tukemassa kirjastoaan ja edistämässä kirjastomme toimintaedellytyksiä ja kehittymistä. Me kirjastonkävijät olemme nyt koronan jälkeen rakentamassa uudelleen suhdettamme kirjastoon ja toivon suhteemme kehittyvän hyvään suuntaan. 

Lukemista kannattaa buustata 

Hieman lukutaidosta ja lukemisesta. Tutkimusten perusteella kirjastot vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä lukutaitoon ja oppimiseen. Lasten, nuorten ja perheiden käyminen kirjastossa sekä kirjojen ja lehtien yhdessä tutkailu ja lainaaminen vaikuttavat merkittävästi lukutaidon kehittymiseen. 

Lukemisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Usein sanotaan, että nuorissa ja lapsissa on tulevaisuus. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että erityisesti lapsia tulisi sosiaalistaa jo varhain lukemiselle. Tutkimukset osoittavat, että lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta. Kirjat tarjoavat lapsille elämyksiä, tietoa ja sivistystä. Sekä oma kokemukseni että tutkimukset tukevat ajatusta, että lukutaidon kehittäminen kotona ja varhaiskasvatuksessa on tärkeää jo ennen koulua. 

Itse opin lukemaan mummolassa. Mummoni opetti minut lukemaan. Hän innosti ja halusin oppia. Sen jälkeen olenkin ollut koko ikäni kirjaston ahkera kävijä. Vaikka lukeminen onkin tavallaan yksinäistä puuhaa, pääsee siinä uusiin maisemiin ja matkustelemaan vaikka minne. Minusta meidän kaikkien intresseissä olisi rohkaisu jo mahdollisimman nuorena ja mitä varhaisemmin sitä parempi, panostaa lukutaidon kehittämiseen. Tässä kodeilla ja päiväkodeilla on kirjaston tukemana tärkeä rooli. Lapset, jotka lukevat on monipuolisemmat mahdollisuudet ymmärtää yhteiskuntaamme. 

Olemme saaneet kuulla huolestuttavia uutisia ja tietoa lukutaidon heikentymisestä Suomessa. Kuulemma vuosittain peruskoulunsa päättää jopa noin 6000 nuorta, joilla ei ole riittävä lukutaitoa. He tulevat työmarkkinoille vajavaisin taidoin tai tiedoin. Tutkimusten mukana lukutaidolla on iso merkitys menestykseen työelämässä. Tutkimukset myös osoittavat, että paljon lukemista ja osaamista vaativat työtehtävät lisääntyvät. Toki on työtehtäviä, joissa ei vaadita paljon lukutaitoa ja lukemista. Varmaa kuitenkin on, että elämässä pärjäämisessä on tärkeää ja olennaista lukeminen ja sen ymmärtäminen sekä väärän erottaminen todesta. Meidän tulee tehdä kaikkemme, että lukutaidon heikkeneminen loppuu. 

Toinen merkittävä tekijä lukemisessa ja lukutaidossa on se, että yhteiskunnassamme tunnetaidoista ja tunneälystä on tullut yksi menestyksen tae. Lukeminen nimittäin kasvattaa tunneälyä. Jenni Haukio otti kantaa eräässä tilaisuudessa tähän näin: ”Lukeminen on äärettömän tehokas tapa kehittää tunneälyä ja tunneäly puolestaan ennustaa elämässä menestymistä ja yleistä pärjäämistä niin työelämässä kuin arjessa tehokkaammin kuin mikään muu lahjakkuuden osa-alue”. 

Tuon tutkimuksen mukaan lukeneisuudella on siis myönteinen vaikutus ihmisiin, yleistietoon, talouteen, terveyteen, perhe-elämään ja yhteiskunnalliseen valveutuneisuuteen. Lukeminen myös rentouttaa. Kannustakaamme siis lukemiseen. 

Hyvät naiset ja herrat. 

Haluan lopuksi kiteyttää tervehdyspuheeni ja lainata päiväämme hyvin sopien Minna Canthia toivoen, että tämä lainaus ymmärretään laajasti kuntamme hyvinvointi- ja sivistystyössämme, jota kirjastot myös edistävät. Canthin mukaan: ”Runous tuottaa iloa, ilo runoutta. Ja ilo on välttämätön, terveellinen sekä sielulle että ruumiille.” 

Kiitos Sodankylän kirjastolle tästä tärkeästä juhlatilaisuudesta ja onnittelut vielä kerran 150 vuotisesta työstä. Sodankylän kunta toivoo, että kirjasto jatkaa polulla, jossa se palvelee ja kehittää monipuolisesti kuntalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin myös tulevaisuudessa.