Historiaa

SIIVU SAULAISTA SIVUKIRJASTOHISTORIAA

- Heli Kesälahti

Vanhoista pöytäkirjoista ja kirjeenvaihtomateriaalista on löytynyt tieto, jonka mukaan Savukosken kirkonkylässä on toiminut kantakirjasto vuonna 1936. Sijaintipaikasta ei ole tietoa sen paremmin kuin kirjaston silloisesta hoitajastakaan. Samana vuonna on päätetty perustaa myös neljä piirikirjastoa Martin, Kuoskun, Nousun ja Tanhuan kyliin.

Varsinainen lainaustoiminta sivukylissä alkoi kuitenkin vasta sotien jälkeen 1948. Tanhuan kylässä lainaustoiminta alkoi vuonna 1951. 1950 - luvulla toiminnassa olivat myös Värriön, Koivulan ja Kiurujärven lainausasemat.  Koivulan ja Kiurujärven lainausasemista ei ole tietoja vuoden 1957 jälkeen. Lainausasema on ollut myöhemmin myös Ruuvaojalla. Lisäksi Soklissa on ollut siirtokirjakokoelma 70- luvulla. Martin ja Tanhuan lainausasemat/tietotuvat olivat toiminnassa vuoden 2020 helmikuun loppuun saakka.

LAINAUSTOIMINTAA MARTIN KYLÄSSÄ

Kallokas perinnepiirin muisteluksissa on mainittu, että vuonna 1923 kylän ensimmäiseksi kansakoulun opettajaksi Sallasta tullut Lydia Ovaskainen oli perustanut kodinpiirikerhon ja kirjaston koululle. Siitä ei ollut mainintaa, lainattiinko kirjoja muille kuin koululaisille.

Marttayhdistys on aloittanut toimintansa kylässä vuonna 1926. Kirjosen Mantin muisteluksen mukaan Martoilla on alkuvuosista lähtien ollut lainasto Erkkilän (Alatalon Erkki, nykyään Sota-Roopen talona tunnettu) talon peräkamarissa. Kirjakokoelma oli ollut lasiovisessa mustassa kirjakaapissa ja siitä oli lainattu kyläläisille etupäässä tietopuolista aineistoa.

Kaarlo Julkunen tuli opettajaksi kylään vuonna 1924. Hänen toimestaan perustettiin kylään kirjastoseura. Seura piti ohjelmallisia iltamia joista saaduilla tuloilla rahoitettiin kirjojen hankkimista. Iltamia pidettiin eri taloissa. Ohjelmassa oli näytelmä ja tanssia. Muutamien muistelusten perusteella tämä toiminta ajoittuu 1930-luvulle. Priimusmoottorina oli opettaja Julkunen. Näytelmän esittäjät olivat kyläläisiä samoin pelimannit.

Helvi Roivaisen (Kalliskota) muistelus 1930-luvulta

”Koulun Kylli oli ystäväni. Olin usiasti Kyllin luona yökylässä. Nukuthin aina alaluokassa.  Alaluokan peräseinällä olit pitkät puiset kirjahyllyt. Vohkimme illalla rakkausromaaneja hyllyistä ja luethin niitä. Kerran Rouva (Julkunen) yllätti meijät lukemasta. Saathin kipakat moithet asian johosta. Rouva sano etteivät rakkausromaanit ole meijän ikäisten (alun toisella kymmenellä) lukemistoa. Sillä kertaa lukeminen loppui siihen. Harrastus jatku kesällä ku Kylli tuli yökylhän meille. Nukuthin Ollilan aitassa rankisessa ja luethin taas rakkausromaaneja.” ”Muistan sellaisen kirjan jonka oli kirjottanu Mika Waltari ja sen nimi oli Omena putoaa.”

Sodan aikana koulu poltettiin ja samalla paloivat myös kirjat ja muuta aineistoa.

Sodan jälkeinen aika

Sodan jälkeen kirjasto sijaitsi koululla ja sitä hoiti aluksi Rouva (Bertta) Julkunen. Ensimmäinen hankittu kirja vuoden 1948 kartuntaluettelossa on Joel Lehtosen kirjoittama Putkinotko. Julkunen oli tyytymätön kirjastonhoitajan työstä saamaansa korvaukseen ja irtisanoutui tehtävästä keväällä1951. Silloinen johtokunnan jäsen Armi Riesto usutti Raili Marttilaa (Kalliskota) hakemaan vapautunutta kirjastonhoitajan paikkaa ja näin kirjat hyllytarpeineen siirrettiin Uutelan talon pihakamariin samana syksynä. Keväällä 1952 Raili pestattiin virallisesti hoitamaan silloista Martin piirikirjastoa. Myöhemmin kirjasto siirrettiin yläkerran isompaan kamariin. Ahkerimpia lainaajia olivat 50- luvulla olleet Aune Toivanen, Erkkilän (Alatalon) Olli ja Kesä-Iikka.

1950- luvulla kylässä oli ns. vähän enempi lukeneiden piiri (kirjaston johtokunta) johon kuuluivat Railin lisäksi tunnettu ”tietoviisas” Olli Alatalo, alakoulun opettaja Kerttu Myöhänen, etelän varis Mauno Piipari. Tämä porukka aprikoi keskenään, mitä kirjastoon tilattaisiin. Raili toimitti listan kantakirjastoon Savukoskelle jonka hoitaja tilasi kirjat.

Syyskesällä 1962 kirjat hyllytarvikkeineen tuotiin Iikka Kesälahden peräkamariin josta ne vuosien vieriessä, kirjojen roimasti lisääntyessä siirrettiin pirttiin. Pirtissä oli lasiovisia lukollisia kaappeja ainakin kuusi ja lisäksi avokirjahylly lasten kirjoille sekä kakspuoleinen  avohyllykkö lehtiä varten. Kesälahden pirtistä kirjoja lainasi ensin Keija ja myöhemmin Iikka. Iikka kävi jopa kirjastokurssin Rovaniemellä. Kirjasto oli jo silloin avoinna torstaisin klo 18 - 20. Käytännössä kirjoja lainattiin aina kun joku poikkesi talossa ja halusi lainata kirjan tai pari, oli päivä ja kellonaika mikä hyvänsä. Asiakkaita kulki Kakkista myöten. Innokkaimpia lukijoita olivat mm. Tervasmäen Ahti, Lakelan Lempi, Nousun Matin perhekunta jne. Lasten kirjakokoelma oli pieni, koska koululla oli hyvä koulukirjasto. Kirjastoon tulleista lehdistä mainittakoon Retu, Nakke Nakuttaja ja Asterix.

Jo tuolloin kaukolainapalvelu toimi. Täytettiin kaukopalvelulomake, joka toimitettiin Savukosken pääkirjastoon ja sieltä edelleen tilaus sinne mistä aineisto oli saatavilla. Kirjat tulivat kirjastoon ja asiakas nouti ne sieltä. Joskus kirjalähetykset menivät suoraan asiakkaalle postin välityksellä.

Tuohon aikaan sivukirjastonhoitajat laativat hankintalistat jotka toimitettiin pääkirjaston hyväksyttäväksi ja edelleen tilattaviksi.

Vuonna 1982 koululla vapautui yläluokan opettajan asunto ja kirjasto siirrettiin sinne. Tässä vaiheessa kokoelman suuruus oli noin 3000 nidettä. Kesä-Iikka hoiti kirjastoa ensimmäisen syksyn uudessa ympäristössä. Hänen jälkeensä vaihtuivat hoitajat vuoden välein kunnes vuonna 1986 Sirpa Lakela aloitti kirjastonhoitajana ja hoitikin tehtävää vuoteen 1997 saakka.

Pääkirjaston siirtyessä atk-aikaan vietiin sivukirjastojen kirjatkin kirkonkylään rekisteröitäväksi kirjastojen yhteiseen tietokantaan. 1990- luvulla kokoelma pieneni, uusien kirjojen tilaus sivukylille loppui ja kirjakokoelma mahtui taas yhteen huoneeseen. Kirjastonhoitajat ryhtyivät kuljettamaan uusia kirjoja pääkirjastosta kyläkirjastoon pitkäaikaislainaan edelleen lukijoille lainattaviksi.

2000-luvulla lainausaseman ns. oma kokoelma oli enää noin tuhatkunta teosta. Sen lisäksi on pitkäaikaislainassa toista tuhatta kirjaa vuosittain ja toinen mokoma uutuuskirjoja kierrätetään nopeammin vuoden mittaan.

Edellä mainittujen lisäksi Martin sivukirjastoa ovat hoitaneet myös Laivamaa-Niemelä Päivi, Mettiäinen Aila, Erkkilä Eija, Ristiharju Pirkko ja Nousu Ritva.

Vuonna 1999 Martin sivukirjastoon tuli tietokonepääte ja internet- yhteys asiakkaiden käyttöön. Kirjastotädin työt aloitti Heli Kesälahti. Samalla kirjaston nimi muuttui Korvatunturin lainausasema/tietotuvaksi. Vuodesta 2010  eteenpäin lainausasemaa ovat hoitaneet Jaana Leukku, Leila Kuosku, Heli Kesälahti ja Päivikki Mulari.

KIRJOJEN LAINAUSTA RUUVAOJALLA

Ruuvaojan pieni kylä sai oman lainausasemansa vuonna 1977. Postin tiloihin tuotiin lukollinen kirjakaappi kirjoineen kylän väen iloksi. Kirjastonhoitajana toimi ensin Helena Posti. Kun kylästä lopetettiin postitoimipaikka, kirjakokoelma kaappeineen siirrettiin Pulliaisen Einon taloon Maijan hoidettavaksi vuonna 1990. Myös Rovalan kylän asukkaat lainasivat kirjoja ahkerasti. Asiakkaat kävivät silloin kun kävivät ja kirjoja lainattiin kaikille halukkaille. Kokoelmassa oli etupäässä kaunokirjallisuutta. Kirjat vaihdettiin tarvittaessa. Kirjastotoiminta Ruuvaojalla päättyi vuonna 1997. Lainausasema ehti siis toimia sielläkin 20 vuotta.

LAINAUSTOIMINTAA TANHUASSA

Savukosken kunnanvaltuusto päätti perustaa piirikirjastot isompiin kyliin koulujen yhteyteen. Koska Tanhuassa ei ollut koulurakennusta, kirjaston paikaksi tuli J.Mathleinin talo (jäljennös pöytäkirjaotteesta vuodelta 1948). Tanhuan kylässä alkoi supistettu koulu vuonna 1948 Albert Laukkasen talossa. Opettajana oli Juho Lavonen. On mahdollista että lainakirjakokoelma olisi ollut jo silloin mutta tuolta ajalta ei löytynyt lainaustilastoja eikä muitakaan merkintöjä kirjastosta. Tämän perusteella varsinainen lainaustoiminta lienee aloitettu Tanhuan koululla v. 1951. Lukollinen kirjakaappi oli koulun eteisessä ja avain opettajalla. Niilo Rajasalo hoiti kirjastoa useaan otteeseen vuodesta 1951 lähtien. Muita kirjastonhoitajia olivat opettajat  Mauno Jytilä, Kosti Helimäki ja Eila Härö. Martti Kolkka ryhtyi kirjastonhoitajaksi vuonna 1963. Hänen jäätyä eläkkeelle, on kirjastoa hoitanut Pirkko Kolkka. 2000-luvulla tuli Tanhuan sivukirjastosta Tanhuan tietotupa/lainausasema asiakastietokoneineen. Kirjasto muutti koulukiinteistön myynnin jälkeen tien toisella puolella sijaitsevaan rivitaloon.

1960- luvulla innokkaimpia lainaajia olivat Anja Nevalainen, Paavo Kammonen ja Eikka Ruotsalainen. 70- luvulla innokas kirjojen lainaaja oli työnjohtaja Ilmari Paldanius.

Tanhuassa pysähtyy  myös Sodankylän kirjastoauto kerran kahdessa viikossa vuodesta 1991 alkaen.

Lainausasemat olivat aikanaan myös Kiurujärvellä ja Koivulassa. Kiurujärven lainausasema sijaitsi Matti Kankaan talossa ja Koivulan lainausasema Kalle Koivulan talossa. Kirjat olivat isoissa puulaatikoissa joista niitä lainattiin. Näistä lainausasemista löytyi hyvin vähän tietoa ja toiminta lienee loppunut lyhyeen (muutama maininta vanhoissa asiakirjoissa).

Aada Ahposen muistelus kirjaston alkuajoista Tanhuassa

Tanhuan kylän koulurakennus valmistui 1950. Syyslukukausi pääsi alkamaan silloin. Lainattavien kirjojen kaappi sijoitettiin yhteen poikien asuttamaan huoneeseen. Pitkämatkalaiset oppilaat asuivat koulun tiloissa. Asuntola valmistui 1953. Kirjastolla ei näin ollen ollut aluksi omia tiloja.

Muistaakseni kirjaston palvelut alkoivat kevätlukukaudella 1951. Kirjakaappi oli lukollinen. Ei sinne päästy luvatta. Avain oli opettajan hallussa.

Opettajana toimi Niilo Rajasalo. Hänen vastuullaan kirjojen lainaus toimi. Alakoulun opettaja oli Kerttu Mäkinen. Rajasalo antoi mahdollisuuden oppilaiden hoitaa kirjojen lainausta hänen valvonnassaan. Kirsti Martin ja Maire Kujala olivat kirjaston paperitöissä, oliko muita oppilaita, en muista. Ehkä oli ollut vuorottelua.

Lainauspäivä oli joka tiistai, heti päiväruokailun jälkeen. Kotoa käsin kulkevat oppilaat lainasivat kirjoja myöskin vanhemmilleen. Kirjastoa käyttivät kaikki oppilaat ahkerasti. Se oli helppoa asioida koulun välitunnilla. Kirjan palautusaika oli 3 viikkoa.

Kirjoittaja asui asuntolassa viikot ja iltaisin luettiin aina lainakirjoja. Yhtenä iltana viikossa kokoonnuttiin koko porukka koulun eteiseen pöytien ympärille kuuntelemaan ja vuoroin lukemaan Grimin kauneimpia satuja yms. Nämä lukuhetket ovat jääneet mieleen mieluisina muistoina.

Rajasalo kysyi joskus leikillään, kun käytiin kirjastossa, että hakeeko tytöt ruutia ja räminää vai rakkautta. Ei me saatu sanotuksi mitään, oltiin 11 – 14 vuotiaita. Aina kuitenkin kirja kainalossa lähdettiin.

Ollessani viidennellä luokalla, luin kirjan: Paimen, Piika ja Emäntä. Se oli hyvin mielenkiintoinen. Muistan aiheen. Kerrottiin paimentytöstä, isolla maatilalla. Jossain vaiheessa pääsi paimenhommasta keittiöpiiaksi. Naiseksi vartuttuaan, talonpoika rakastui häneen ja monien vaiheiden jälkeen hänestä tuli ison talon emäntä. Jos tämä kirja jostain vielä löytyisi, lukisin mielelläni.

YKSI SAULAISEN KIRJASTOTOIMINNAN ERIKOISUUS

Suurien savotoiden aikaan toimitettiin puisia kirjalaatikoita metsätyömiesten iloksi savottakämpille. Kirjoissa oli ollut leima Rovala ja ne tulivat Rovaniemeltä. Kirjalaatikoita oli ainakin Kairijoen ja Lipakan (pääpirtit) savottakämppien konttoreissa joista metsien miehet saivat lainata kirjoja samalla kun hakivat palkkansa.